Summa

Tarkoitus on ollut koota ajatuksia kasaan vaihtolukukauden jälkeen, mutta ensin oli joulun ja uudenvuoden välinen lähes netitön jakso, sitten muuttaminen takaisin opiskelukaupunkiini, sen jälkeen niiden opintojen aloittaminen ja yleisten asioiden hoitaminen, esimerkiksi Oslon opintopisteiden saattaminen suomalaiseen opintorekisteriin, ja näiden keskellä myös pitkä viikonloppu Pohjoisessa mummon luona.
 
Koska kevät tuntui ankealta ajatukselta yhden elämäni parhaimman syksyn jälkeen, olen kehitellyt kaikenlaista toimintaa, joilla seikkailu jatkuisi. Ja osittain se onkin onnistunut; hain ja pääsin jääkiekon MM-kisoihin mediasektorille vapaaehtoiseksi. Enää ensi syksyn toiminta on harkinnan alla.

Jos yhteen lauseeseen puran koko vaihtokokemuksen: Elämäni ehkä paras päätös. Kaikki se kokemus itsestäni ja maailmasta, mitä Oslo tarjosi, ylittää moninkertaisesti sen rahalliset kulut, ajoittaisen stressin ja turhautumisen omaan kielelliseen ilmaisuun.
  Kalliiksi vaihto-aika ehdottomasti tuli, koska omia säästöjä ei paljoa ollut ja korotettukin opintoraha meni lähes kokonaan vuokraan, joten lainalla ja vanhempien pyyteettömällä avustuksella elämistäni rahoitin. Mutta kuten olen useaan otteeseen painottanut, ei harmita, enkä usko että silloinkaan kun palkastani lainaa takaisin maksan.

Oslo ei ollut missään vaiheessa ykköstavoitteeni, itseasiassa luulin parin viikon verran, että lähden Unkariin Erasmus-vaihto-ohjelmalla, mutta kohtalo päätti toisin ja suunta vaihtui Osloon Nordlys-ohjelmalla. Jos Pohjoimaihin suuntaa, se kannattaa tehdä Nordlys/ Nordplussalla, koska se jättää Erasmuksen mahdollisesti myöhemmin käytettäväksi eivätkä vaihto-ohjelmat eroa toisistaan juuri ollenkaan. Sain käsityksen, että Nordlys vaati jopa vähmmän paperityötä kuin Erasmus.

Sognsvann

Oslo kuitenkin yllätti positiivisesti. Erittäin kansainvälinen, sopivan kokoinen kaupunki, toimiva joukkoliikeenne, hyvät lentomahdollisuudet muualle Eurooppaan, mahdollisuus patikointiin, hiihtoon ja lasketteluun keskustan välittömässä läheisyydessä, sataman edustan upean kauniit saaret, kulttuuritapahtumia, kaunista arkkitehtuuria ja shoppailumahdollisuuksia (tosin hiukan kalliimpaa kuin Suomessa).

Sain ystäviä kirjaimellisesti ympäri maailmaa, tunnen nyt todella tajuavani enemmän, että maailmassa on todella vaikka kuinka monia eri kulttuureja ja tapoja, ja miten mikä tahansa entuudestaan outo voi olla kummallista, naurettavaa, kiinnostavaa, mutta myös sellaista, mikä tuntuu heti tutulta. Ja pohjimmiltaan samanlaisiahan ihmiset ovat.

Eli summa summarum: jos on mahdollisuus, lähde vaihtoon. Jos mahdollisuutta ei ole, järjestä sellainen. Jos haluaa lähteä, niin uskon että sen mahdollisuuden voi järjestää.

Ja nyt sivusilmässä pyörii vaali-ilta. Elämme jänniä aikoja. ( Haavisto toiselle kierrokselle!)