Today is tomorrow

Bergen on upea kaupunki, mutta ihmettelen kyllä todella, että kyseessä on Norjan toiseksi suurin kaupunki. Miten pieniä ne loput 98 ovat?

Koska junamme oli perillä seitsämän aikoihin aamulla, Bergen oli tyhjä ja hämärä ja me väsyneitä ja nälkäisiä. Aamupalan syöminen yhdessä avaa myös uusia näkökulmia, toiset syö leipänsä suklaalevitteellä, toiset ei syö koskaan makeaa.

Meidän hostelli, YMCA,oli aivan kulman takana.

Koska olimme liikkeelä isolla porukalla, jouduimme jakautumaan kahteen eri hostelliin. Omassani lakanat kuuluivat (korkeaan) hintaan, mikä oli mukavaa, samoin kuin jokaisessa huoneessa sijaitsevat suihku ja vessa.

Hostelliin pääsi kirjautumaan vasta kolmen jälkeen, joten tallustelimme ympäri Bergenin keskustaa, kalatorin läpi ja Bryggeen, mikä on säilytetty autenttisena hansa-ajalta 1600-luvulta (korjatkaa,jos olen iha pielessä ajoituksen kanssa, mutta vahva tunne on, että silloin Bergnissä oleilivat saksalaiset kauppiaat). Tosin autenttisuudesta voi olla monta mieltä, satoja vuosia vanhoissa rakennuksissa sijaitsi kymmenien matkamuistokauppojen lisäksi yökerho! Toisaalta eihän sitä tiedä, miten saksalaiset kauppiaat ovat rentoutuneet työpäivien jälkeen.

                               Kalamarketin ja ehkä koko matkan hämmentävin löytö,olkaa hyvät:

Ymmärrän vielä jollain tasolla hirvi ja poro makkarat, mutta valas? Ei kai valaan syöminen ole oikeasti
 normaalia Norjassa?

Kalatorilla oli toki paljon muutakin suurista ravuista kokonaisiin kaloihin ja valaspihveihin(...). Lisäksi monessa kojussa killui kuivattuja kaloja, mihin kirjaimellisesti törmäsin myös Hanseatic museossa. Kuivatut kalat olivat ilmeisesti hyvä ravinnonlähde aikana ennen pakastimia ja jääkaappeja, mutta ei kai niitä enää syödä lounaaksi.

En kuitenkaan koko matkaa huolehtinut norjalaisten ruokailutottumuksista, vaan kuvailin ahkerasti. Muistutimme japanilaista turistiryhmää, mutta samalla vakuuttelimme,etää olemme norjalaisia turisteja.
Mutta kun maisemat ovat aivan toista kuin kuin mihin on tottunut, niin kyllä sitä kelpaa kuvata.

Suurimmassa osassa kuvissa esiintyy matkatovereitani, enkä niitä luonnollisestikaan laita tänne, mutta ajattelemalla seitsemää väsynyttä nuorta naista matkustamassa yhdessä, voi saada käsityksen kuinka asiallisia poseerauksia muistikorteilta löytyy.

Viikonloppuna tuli syötyä epäterveellisesti-pitsaa,hampurilaisia,tacoja-ei kuulosta enää niin kovin naiselliselta, mutta ansaitsimme herkkumme kävelemällä Floyfjelletin huipulle ja kahdesti sieltä alas. Floyfjellet on Bergenin kupeessa sijaitseva "vuori", jonne pääse myös Floibanella,mutta jonne on ihan inhimillistä kävelläkin.

kuvat ylhäältä alaspäin laskeutuessa

Kuvista ei huomaa, mutta saimme säiden suhteen seitsemän+kolme lisänumeroa oikein. Paikassa, jossa sataa lähes vuoden jokaisena päivänä, kastuimme vain lauantain ja sununtain välisenä yönä. Lämpötila huiteli jossain +20 asteessa. Paikallisten mukaan Bergenissä oli satanut koko viikon ennen perjantaita ja ilmeisesti tälläkin viikolla ja että niinä lokakuun ensimmäisinä päivinä oli lämpimämpää kuin usein kesällä.

Tämä oli sinänsä hienoa, mutta vaatteet olivta valitettavan syksyisiä ja niimpä päädyin viettämään koko viikonlopun samassa topissa. Näköjään pitää varautua kaikkeen lumisateesta helleaaltoihin.

                     

 Osoitus siitä, että muutkin kuin ruotsalaiset voivat olla "happy people":



  Ja Juholle lopuksi kauppa, jossa myyttin nimestä huolimatta/siitä johtuen kalliita kenkiä:

Otsikko tulee puolenyön jälkeen yöjunassa syntyneestä ajatuksesta, jonka koin tarpeelliseksi jakaa muillekin. Silloin, muutaman minuutin perjantain puolella, oli se huominen, josta puhuimme.