Radiohiljaisuus johtui koeruuhkasta, joka on nyt ohi. Olen vapaa tekemään mitä haluan 16. päivän iltaan asti. "Mitä haluan" sisältää muun muassa perjantain Lillehammerissa, perjantai-illan jäähyväisbileet, launtaina Burger King- reissun, joulumarketin, Nobelin Rauhanpalkintojuhlat, tacolillan ja sunnuntaina toisen joulumarketin ja ilalla Blån. Mitään panikointia siitä, että aika loppuu ei tietenkään ole. Onhan tässä vielä aikaa...11 päivää.
Osloon on ehtinyt sillä aikaa tulla jouluvalot.
 |
| Nationalteaterilla olevan joulukuusen valojen virallinen systyttäminen ensimmäisenä adventtisunnnuntaina. |
|
 |
| Stortingetin joulukuusi. |
|
 |
| Nationalteaterille on myös avattu luistinrata ja joka iltaiset joulumarkkinat. |
|
 |
| Karl Johans Gaten koristeluja. |
Lumi puuttuu kuitenkin edelleen. Lämpötila on valitetavasti päivisin plussan puolella, vaikka kylmyys on tosiasia hyytävän tuulen takia.
Niin paljon kuin jään kaipaamaan kauniita ihmisiä, Imsdalia, yliopiston ruokalaa Frederikkeä, Holmenkollenia, norjaa, Norjaa, Grunelokkaa, Blåta, ikkunasta näkyviä kaupungin valoja, venäläistä kämppistäni jonka olen nyt nähnyt kolme kertaa, balettia ja oopperaa, eniten tulee ikävä niitä ihmisiä, joiden kanssa Oslossa ja sen ulkopuolella olen pyörinyt.
Jokasunnuntai-iltaisella kävelytreitillämme jazzbaari Blåhon sijaitsee Krosby Möbler ja vieressä Galleri Pingvin. Viime sunnuntaina nauroin sattumalle (?) ääneen, ja ilman selittelyjä kaverini ehdotti, että voisimme perustaa Pittsburgh-kaupan siihen viereen ja katsoa kuinka moni tajuaa. Olin otettu, en kovin usein tunne olevani samoilla linjoilla ihmisten kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti