maanantai 15. elokuuta 2011

Flows

Ryppy rakkauteen ilmaantui lauantaina, kun sain parin bussimatkan jälkeen avaimet kämppään ja löysin perille Bjerkeen. Kauhistuin hiukan paikan syrjäisestä sijainnista, joka osoittautui hiukan vääräksi mielikuvaksi, ensimmäisellä kerralla saavuin talolle ns. vuorilta päin. Asunto oli lievä järkytys, edellinen asukas ei ole esimerkiksi vaivautunut pesemään ikkunoita ja yhteisessä keittiössä haisi.

Mutta kaikki näyttää paremmalta verhojen kanssa. Ja kun on laittanut lakanat sänkyyn ja takit naulakkoon. Sijainti on kieltämättä hiukan kaukana yliopistolta, mutta bussi keskustaan/yliopistolle ajaa ohi kymmenen minuutin välein lähes 24/7, mikä on luksusta Keski- ja Itä- Suomalaisiin bussiyhteyksiin tottuneelle.Ja ICA on parin sadan metrin päässä, kauppareissulla tuli tosin törmättyä myös pariin ratsukkoon. Joten ehkä tämä on melkein maaseutua.

Sunnuntaina oli tarkoitus vain pistäytyä vohveleilla ja ostamassa SIM-kortti, mutta reissu venyikin kuusituntiseksi kulttuuriohjelmaksi. Kuulin ranskalais-saksalaiselta joukolta, että Oslon oopperassa olli käynnissä avoimien ovien päivät ja että illalla Ooppera-talon katolta olisi kuunneltavissa ilmaiskonsertti. Kalliissa Norjassa "ilmainen" kuulosti erittäin hyvältä. Joten liityin seuraan ja mukaan tarttui muitakin. Turistiryhmänä suunnistimme ensin Jazz- konserttiin, harmi vain, että kukaan meistä ei tarkalleen tiennyt paikan sijaintia. Mutta kartta on kaveri.


Jazz paikka sijaitsi pienen joen varrella, bussireitti 54 ajoi ohi  ja  Jernbanetorget oli
kävelymatkan päässä (tai ainakin kävelymatkan päässä reippaille opiskelijoille). Joukkueeseemme kuului myös oslolainen, joka sanoi, ettei ole paikkaan aikaisemmin tutustunut. Paikka tuskin onkaan mikään mainstream, 15 hengen vaihto-opiskelija porukka herätti iloista huomiota ja meille haettiin lisää tuoleja. Tosin luulen, että soittajat huomioivat kaikki kuuntelijat, sen verran spontaanisti ja letkeästi keikka kulki.

                                           Oh, baby, I lov yo  (huomaa värikäs seinä)
      Kuulemma bändi soittaa joka sunnuntai,toivottavasti tulee eksyttyä toistekin.


                                                Ooppera-talo

Oslon oopperatalon merkittävyydestä oli illan aikana erilaisia arvioita; ainakin Norjan suurin, ehkä myös Pohjoismaiden suurin. Upea rakennus joka tapauksessa, vaikka en ole asiantuntija arkkitehtuurissa saati oopperassa.

Väite norjalaisten ulkoilu-luonteesta tuli myös todistettua: ilmaista konserttia odotti kaatosateessa katolla satoja (?) ihmisiä. Tästä sitkeydestä vaikuttuneena seisoin myös itse katolla, joka alkoi uhkaavasti muuttua joeksi sadeveren virratessa maahan.

Palkkioksi kastumisesta saimme nautittaviksi ilmaiset lasit (toiset isomman, toiset pienemmän) valkoviiniä ja baletti esityksen sisätiloissa. Konsertti siirrettiin niinikään sisälle. Joku raja sentään kosteudenkestollakin.


                                   Seinä, joka aiheutti päänsärkyä. Missä lattia,katto?





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti